Ruuan hankintaan liittyvät virikkeet
Koiran ravinnonhankintaan ja syömiseen liittyy paljon toimintoja ja sen kuuluisi viedä iso siivu koiran hereilläoloajasta.
Jopa n. 80% kesykoirista elää edelleen “puolivilleinä” kyläkoirina pääsääntöisesti lauhkean- ja lämpimän ilman vyöhykkeillä. Luonnonvaraisten kesykoirien käyttäytymistä tarkastellessa selviää, että koira käyttää 10-25% hereilläoloajastaan ruuan etsimiseen. Sen lisäksi aikaa käytetään ruuan erotteluun syömäkelvottomasta materiaalista ja ruoka-annoksen syömiseen käytetään kerralla aikaa keskimäärin 26 minuuttia per ateria.
Koirilla on voimakas tarve etsiä ruokaa, kaivaa sitä esiin, erotella syömäkelvoton aines syötävästä, pureskella ja kantaa ruokaansa, kulkea ruokapaikalta toiselle, piilottaa ruokaa kun sitä on yllinkyllin, jäljittää, jahdata ja ottaa kiinni sekä tappaa pieniä ravintoeläimiä.
Ruuan hankkimisen lisäksi koirat käyttäisivät mielellään huomattavan pitkän ajan ruuan pureskeluun. Vapaana elävien koirien ruokavaliosta 50% koostuu erilaisista jätteistä, raadoista ja luista joten pureskelu ja kaluaminen näyttelee suurta osaa syömisestä.
Vaikka koira elää ihmisen huomassa, sillä on olemassa nämä lajille tyypilliset käyttäytymistarpeet. Tarpeiden voimakkuus ja esiintyminen voi hieman vaihdella koiran rodusta riippuen. Koiran alkuperäinen käyttötarkoitus ja koiran vaistonvaraisesti esittämä metsästys-/saalistuskäyttäytyminen voi antaa vinkkejä siihen, minkä tyyppinen käytös on sille erityisen mieluista.
Koiran ei-toivottu käytös voi antaa myös viitteitä siitä, minkä tyyppistä ruokavirikettä koirasi kaipaisi enemmän.
Kupista syöminen ei täytä mitään koiran ruokailuun liittyvistä käyttäytymistarpeista.
Koiran on toki hyvä saada välillä ruokailun jälkeen kylläisyyden tunne, mutta sen on helposti järjestettävissä virikeruokailulla.
Pelkästään kuppiruokailu saattaa vaikuttaa epäsuotuisasti koiran mielialaan verrattuna virikkeistä tarjottuun ruokaan. Se saattaa myös vaikuttaa negatiivisesti koiran vireystilaan, kun ruokailutilanteeseen latautuu kohtuuttomasti odotusta joka ei ehdi purkautua ruokailun aikana.
Siirryttäessä kuppiruokailusta virikeruokailuun tutkimuksessa (Boonhoh ym. 2023) todettiin, että 7 päivän jälkeen kortisolitasot (stressihormoni) lähti laskemaan. Koetilanteessa havaittiin myös positiivisia käyttäytymismuutoksia sekä positiivisen tunnetilan lisääntymistä ilman muita ympäristön tai toimintatapojen muutoksia.
Jos teillä ei ole päivittäin käytössä ruokavirikkeitä, aloita 30 minuutista ja lisää kahden viikon päästä ruokavirikkeiden kesto 60 minuuttiin.
Koiran rotu ja tottumukset voivat vaikuttaa siihen mitkä käytökset esiintyvät vahvoina. Kaikkia yllämainittuja käytöksiä voi hyödyntää ruokavirikkeissä. Koira voi myös oppia uusia tapoja ruokailla saadessaan niihin mahdollisuuden.
Etsi koirallesi mieluisia ruokavirikkeitä eri kategorioista ja vaihtele niitä riittävän usein. Kokeile säännöllisesti myös uusia virikkeitä ja anna koirallesi aikaa oppia hyödyntämään niitä. Voit helpottaa tehtävää aluksi, jos koirasi ei heti hoksaa jutun juonta.
Ruoan pureskeleminen ja kaluaminen on koiralle tärkeä käyttäytymistarve.
kirj. eläintenkouluttaja AT, eläintenkouluttaja EAT-opiskelija, koiranomi, eläintenhoitaja Elisa Ekholm, 2024
Jopa n. 80% kesykoirista elää edelleen “puolivilleinä” kyläkoirina pääsääntöisesti lauhkean- ja lämpimän ilman vyöhykkeillä. Luonnonvaraisten kesykoirien käyttäytymistä tarkastellessa selviää, että koira käyttää 10-25% hereilläoloajastaan ruuan etsimiseen. Sen lisäksi aikaa käytetään ruuan erotteluun syömäkelvottomasta materiaalista ja ruoka-annoksen syömiseen käytetään kerralla aikaa keskimäärin 26 minuuttia per ateria.
Koirilla on voimakas tarve etsiä ruokaa, kaivaa sitä esiin, erotella syömäkelvoton aines syötävästä, pureskella ja kantaa ruokaansa, kulkea ruokapaikalta toiselle, piilottaa ruokaa kun sitä on yllinkyllin, jäljittää, jahdata ja ottaa kiinni sekä tappaa pieniä ravintoeläimiä.
Ruuan hankkimisen lisäksi koirat käyttäisivät mielellään huomattavan pitkän ajan ruuan pureskeluun. Vapaana elävien koirien ruokavaliosta 50% koostuu erilaisista jätteistä, raadoista ja luista joten pureskelu ja kaluaminen näyttelee suurta osaa syömisestä.
Vaikka koira elää ihmisen huomassa, sillä on olemassa nämä lajille tyypilliset käyttäytymistarpeet. Tarpeiden voimakkuus ja esiintyminen voi hieman vaihdella koiran rodusta riippuen. Koiran alkuperäinen käyttötarkoitus ja koiran vaistonvaraisesti esittämä metsästys-/saalistuskäyttäytyminen voi antaa vinkkejä siihen, minkä tyyppinen käytös on sille erityisen mieluista.
Koiran ei-toivottu käytös voi antaa myös viitteitä siitä, minkä tyyppistä ruokavirikettä koirasi kaipaisi enemmän.
Koira ei ole kuppiruokailija
Kupista ruokailu ei ole koiralle luonnollinen tapa syödä. Sen liitännäisenä saattaa tulla haasteita esim. ruokamotivaatiossa ja se lisää todennäköisyyttä koiran ylipainoon ja liian isojen annosten syömiseen kerrallaan.Kupista syöminen ei täytä mitään koiran ruokailuun liittyvistä käyttäytymistarpeista.
Koiran on toki hyvä saada välillä ruokailun jälkeen kylläisyyden tunne, mutta sen on helposti järjestettävissä virikeruokailulla.
Pelkästään kuppiruokailu saattaa vaikuttaa epäsuotuisasti koiran mielialaan verrattuna virikkeistä tarjottuun ruokaan. Se saattaa myös vaikuttaa negatiivisesti koiran vireystilaan, kun ruokailutilanteeseen latautuu kohtuuttomasti odotusta joka ei ehdi purkautua ruokailun aikana.
Siirryttäessä kuppiruokailusta virikeruokailuun tutkimuksessa (Boonhoh ym. 2023) todettiin, että 7 päivän jälkeen kortisolitasot (stressihormoni) lähti laskemaan. Koetilanteessa havaittiin myös positiivisia käyttäytymismuutoksia sekä positiivisen tunnetilan lisääntymistä ilman muita ympäristön tai toimintatapojen muutoksia.
Jos teillä ei ole päivittäin käytössä ruokavirikkeitä, aloita 30 minuutista ja lisää kahden viikon päästä ruokavirikkeiden kesto 60 minuuttiin.
Koiralla on erilaisia käytöstarpeita liittyen ravinnonhankintaan
Näitä käytöstarpeita ovat esimerkiksi etsiminen, jäljestäminen, kaivaminen, syömäkelpoisen materiaalin erottelu, pureskelu, saaliin jahtaaminen ja pyydystäminen, saaliin pureminen ja ravistelu, nyhtäminen/repiminen.Koiran rotu ja tottumukset voivat vaikuttaa siihen mitkä käytökset esiintyvät vahvoina. Kaikkia yllämainittuja käytöksiä voi hyödyntää ruokavirikkeissä. Koira voi myös oppia uusia tapoja ruokailla saadessaan niihin mahdollisuuden.
Etsi koirallesi mieluisia ruokavirikkeitä eri kategorioista ja vaihtele niitä riittävän usein. Kokeile säännöllisesti myös uusia virikkeitä ja anna koirallesi aikaa oppia hyödyntämään niitä. Voit helpottaa tehtävää aluksi, jos koirasi ei heti hoksaa jutun juonta.
Ruokavirike-vinkkejä:
- Pyyhkeeseen ruokapaloja ja pyyhe solmuun
- Pyyhkeen paloja ja ruokapaloja tungetaan kumiseen “verkkopalloon”. Koira saa nyhtää sieltä kankaanpalat pois ja erotella namit.
- Possun/naudan korva ängetään kumisen verkkopallon sisään.
- Syötävä vieheleikki esim. kaninnahka/kuivattu korva tai täytettävä patukka tms. vieheeksi
- Täytettävien lelujen ja kongien kaivaminen lumihangesta tai sammaleen alta -> sisällä viltin alta, pyyhekasasta, isosta pahvilaatikosta, jossa pyyhkeitä/pahvia tms.
- Raksut tyhjään limupulloon -> limupullo kääritään pyyhkeen sisään -> pyyhe solmuun -> koko setti piiloon
- Nuolumatto märkäruoalla tai herkkutahnoilla
Ruoan pureskeleminen ja kaluaminen on koiralle tärkeä käyttäytymistarve.
kirj. eläintenkouluttaja AT, eläintenkouluttaja EAT-opiskelija, koiranomi, eläintenhoitaja Elisa Ekholm, 2024