Rauhoittavat signaalit

 – ymmärrä, mitä koirasi yrittää kertoa

Koirat eivät puhu sanoilla – ne viestivät kehollaan. Eleet, ilmeet ja pienet, hienovaraiset teot muodostavat koiran kielen, jonka ymmärtäminen on avain luottamukseen, turvallisuuteen ja sujuvaan arkeen. Yksi tärkeimmistä osista tätä kieltä ovat rauhoittavat signaalit: viestit, joilla koira pyrkii välttämään konflikteja, säätelemään omaa tunnekuormaansa ja luomaan turvaa ympärilleen. Kun opimme tunnistamaan nämä signaalit, voimme vastata koiran tarpeisiin lempeästi ja viisaasti – ja samalla vahvistaa yhteyttä koiraamme. Ymmärtämällä rauhoittavat signaalit ja niiden erityispiirteet voit välttää konflikteja ja estää tai katkaista myös koirien väliset jännitteet. 

Koirien visuaalinen viestintä on niille laumaeläimenä elintärkeää. Koirat oppivat suuren osan viestinnästä emon ja sisarustensa kanssa synnyinkodissaan. Elekielen käytön harjoittelu jatkuu kuitenkin vielä pitkään koiran aikuisuuteen asti ja koira voi oppia viestimään sujuvasti aikuisena, vaikka pentuajan oppi olisi jäänyt puutteelliseksi.
Viestintä on eräänlaista tiedon siirtoa, Jotta viestintä toimii sekä tiedon lähettäjän, että vastaanottajan on ymmärrettävä viestin merkitys.

Oppimisen lisäksi myös koiran rakenne, turkin pituus ja jopa väritys voivat vaikuttaa yksilölliseen tapaan käyttää elekieltä. Kaikkien koirien naamasta ei pysty erottamaan hienovaraisia muutoksia esimerkiksi pään ja kuonon rakenteen, korvien muodon, silmät ja suun peittävän karvoituksen tai kokomustan värin takia. Myös esimerkiksi hännättömyys tai töpöhäntä, kehonkielen peittävä karvoitus tai "töpäkkä"ruuminrakenne ja jäykkä liikkuminen vaikuttavat viestintään. Koirat, joilla on hienovaraista viestintää vaikeuttavia piirteitä, oppivat yleensä kuitenkin kommunikoimaan selkeästi kokemusten kautta. Tällaisten koirien lukeminen voi kuitenkin tuottaa haasteita muille yksilöille, jotka ovat tottuneet erilaiseen ulkoasuun. 

Koirat pystyvät elekielen viesteillä vaikuttamaan toisen yksilön käyttäytymiseen. Koirilla on olemassa tietyt signaalit eri tarpeisiin riiippuen siitä miten koira haluaa vaikuttaa toiseen yksilöön. Tässä artikkelissä käymme läpi elekielen signaaleja joilla koira pyrkii saamaan aikaan tai säilyttämään rauhan, ehkäisemään tai katkaisemaan konflikteja ja toisaalta myös säätelemään omaa tunne- ja vireystilaansa. Koirat käyttävät rauhoittavia signaaleja sekä tiedostamatta että tarkoituksella täysin tietoisesti. 

Haukottelu – hienovarainen viesti rauhoittumisesta

Yksi koiran selkeimmistä rauhoittavista signaaleista on haukottelu. Vaikka ihmiset usein yhdistävät haukottelun väsymykseen tai tylsistymiseen, koirilla se on monesti aivan toisenlainen viesti: tapa säädellä omaa tunnetilaa ja pyrkiä rauhoittamaan itseään tai ympäristöään.

Koiran haukottelu voi olla merkki siitä, että se kokee tilanteen jännittäväksi, hämmentäväksi tai kuormittavaksi. Se ei ole merkki tylsistymisestä, vaan hienovarainen ele, jolla koira ilmaisee: “Tämä tilanne tuntuu vähän liialta” tai “Yritän rauhoittaa itseäni – toivon, että sinäkin rauhoitut.” Haukoittelu voi olla suunnattu sekä ihmisille että toisille koirille, ja se toimii sosiaalisena viestinä, jolla koira pyrkii lieventämään jännitteitä ja edistämään rauhaa vuorovaikutuksessa.

Tämän lisäksi haukottelu voi olla koiran oma, sisäinen tapa rentouttaa itseään. Se ei aina ole suunnattu ulospäin viestiksi, vaan toimii myös keinona palauttaa tasapainoa ja purkaa jännitystä. Koira saattaa haukotella myös yksin ollessaan kun sen on aika rauhoittua ja valmistautua lepoon. 

Haukottelua esiintyy usein tilanteissa, joissa koira kohtaa uusia ihmisiä tai eläimiä, joutuu odottamaan jotakin jännittävää kuten lenkkiä tai ruokaa. Myös koulutustilanteet voivat aiheuttaa painetta, jolloin haukottelu toimii koiran keinona purkaa jännitystä. Äkilliset muutokset ympäristössä, kuten voimakkaat äänet tai vilkas hälinä, voivat myös laukaista haukottelun osana koiran tunnetilan säätelyä. 

Omistajan on tärkeää huomata nämä hetket ja pysähtyä arvioimaan, mitä koira yrittää viestiä. Jos koira haukottelee toistuvasti tietyissä tilanteissa, se voi kertoa siitä, että ne ovat sille jännittäviä tai kuormittavia. Tällöin kannattaa miettiä, miten tilannetta voisi helpottaa – esimerkiksi vähentämällä ärsykkeitä, antamalla koiralle enemmän tilaa tai rauhoittamalla omaa kehonkieltä. Koira peilaa ihmisen tunnetilaa herkästi, ja rauhallinen läsnäolo voi tukea sen omaa rauhoittumista. Koira saattaa myös näissä tilanteissa tarvita tukitaitoja, suojaisemman lepopaikan tai turvaa omistajasta. 

Haukottelu on myös erinomainen signaali, jonka avulla ihminen voi aloittaa vuorovaikutuksen koiran kanssa käyttäen rauhoittavia signaaleja. Kun ihminen vastaa koiran haukotteluun itse haukottelemalla, koira usein huomaa tämän ja kokee, että sitä on ymmärretty. Tämä voi vahvistaa koiran turvallisuuden tunnetta ja edistää rauhallista ilmapiiriä. Kyseessä on yksinkertainen mutta tehokas tapa osoittaa koiralle, että sen viesti on vastaanotettu ja siihen on vastattu ystävällisesti.
Kun koiran haukottelua tarkastellaan osana sen kokonaisvaltaista viestintää, se avaa tärkeitä näkökulmia koiran hyvinvointiin ja tunnetilojen ymmärtämiseen. Haukottelu ei ole pelkkä refleksi – se on viesti, joka ansaitsee tulla kuulluksi.

Haukottelua näkee useimmiten tilanteissa, joissa ollaan vuorovaikutuksessa toiseen yksilöön hieman kauempana. Tätä signaalia käytetään yhtä todennäköisesti vieraan ja tutun yksilön kanssa. Vaikuttaa siltä, että haukottelua käytetään nimenomaan ehkäisemään tilanteen eskaloitumista ja vähentämään havaittua jännitystä. (1)  

Maan haistelu – ei vain hajujen vuoksi

Koiran maan nuuhkiminen ei aina tarkoita, että siellä tuoksuu jotain erityistä. Usein tämä käytös on rauhoittava signaali – tapa kertoa muille: "Olen rauhan asialla", "Tarvitsen hetken rauhoittuakseni" tai "Tämä tilanne jännittää." Koira voi tehdä tämän signaalin kaukaakin toiselle koiralle tai ihmiselle ja usein näemme tätä elettä ohitustreeneissä. Maan haistelua toisaalta näkee myös paljon lähitilanteissa joissa koirat ovat toisiaan lähellä. Maan haistelua käytetäänkin juuri ylläpitämään ja lisäämään rentoutta ja ennalta ehkäisemään konflikti. Koira voi silti haluta tulla lähemmäs ja tekemään tuttavuutta, mutta maan haistelulla se varmistaa, että toinen ymmärtää pysyä rauhallisena. 

Maan haistelua käytetään rentouttamaan myös oma olo, eli viesti on kaksisuuntainen. 

Tätä käytöstä esiintyy erityisesti:

• Kohtaamisissa toisten koirien tai ihmisten kanssa
  
• Uusissa ympäristöissä
  
• Koulutustilanteissa kun koira tarvii tauon tai koira ei ihan ymmärrä tehtävää
  
• Kun ohjaaja on kireä tai pettynyt
• Kun koiraa jännittää ohitukset
  
• Kun koira haluaa jatkaa sosiaalista kanssakäymistä ja huomaa, että toista osapuolta jännittää
• Kun koira haluaa jatkaa leikkiä, mutta tarvitsee tauon tai toivoo toiselta rauhallisempaa otetta leikkiin

Rohkaise koiraa haistelemaan, etenkin oma-aloitteisesti. Voit myös tarjota hajujälkiä tai nameja maasta, kun haluat rauhoittaa tilanteen tai siirtää huomiota muusta ärsykkeestä. Maan haistelu ei ole hidastelua – se on tärkeää viestintää ja tunnetilan säätelyä.

Pään ja katseen kääntäminen – rauhan ele

Pään ja silmien kääntäminen on yksi tavallisimmista rauhoittavista signaaleista. Se on koiran tapa sanoa: "En uhkaa sinua", "Olen rauhallinen" tai "Tarvitsen hetken käsitellä tätä tilannetta."
Tätä käytöstä esiintyy esimerkiksi:

• Kohtaamisissa
  
• Kun koiraa tuijotetaan tai puhutaan napakasti
  
• Uusissa tai jännittävissä tilanteissa
  
• Hoitotoimenpiteissä tai kameran edessä
  

Anna koiran kääntää katsetta ilman painetta. Voit itsekin käyttää tätä signaalia: käännä kevyesti pää pois, jos koirasi jännittyy. Pyydä myös vieraita olemaan huomioimatta koiraa, jotta se voi tehdä tuttavuutta omaan tahtiin.

Kirsun nuolaiseminen – pieni mutta merkityksellinen viesti

Kirsun nopea nuolaiseminen kertoo yleensä lievästä jännityksestä, epävarmuudesta tai halusta rauhoittaa tilanne. Se ei liity nälkään tai herkkuihin, vaan on osa koiran hienovaraista viestintää.
Tätä käytöstä esiintyy esimerkiksi:

• Kun lähestyt koiraa suoraan tai kumarrut sen ylle
  
• Koulutustilanteissa
  
• Kameran tai vieraan lähestyessä
  
• Äkillisten äänien tai liikkeiden yhteydessä
  
• Lasten seurassa
  
• Turhautumisen hetkellä
  
• Lepotilasta herätettäessä
  

Huomioi viesti ja säilytä rauhallinen ilmapiiri. Anna tilaa, vältä painetta ja odota hetki ennen kuin jatkat toimintaa. Jos nuolaisuja esiintyy toistuvasti tietyissä tilanteissa, mieti, voisiko niitä ennakoida tai muokata koiralle helpommiksi.

Silmien siristely ja räpyttely – toivomus rauhasta

Silmien siristely tai nopea räpyttely on hienovarainen mutta merkityksellinen rauhoittava signaali. Koira voi viestiä sillä: "Tämä tilanne jännittää", "En ole uhka" tai "Voisitko ottaa vähän etäisyyttä?"
Tätä käytöstä esiintyy erityisesti:

• Kun koiraa lähestytään suoraan tai tuijotetaan
  
• Uusissa tilanteissa
  
• Leikin tai koulutuksen aikana
  
• Kun toinen osapuoli on liian painostava
  

Jos koira tekee tätä toistuvasti tietyssä tilanteessa, omistajan kannattaa pysähtyä miettimään, mikä siinä on koiralle jännittävää tai epämiellyttävää. Huomiotta jättäminen voi johtaa siihen, että koira alkaa paeta tai puolustautua.
Vältä suoraa tuijotusta ja anna koiralle tilaa. Voit itsekin siristää silmiä tai katsoa hieman sivuun – koirat ymmärtävät tämän usein rauhoittavana eleenä.

Tutkimustietoa rauhoittavista signaaleista

Rauhoittavien signaalien käsite pohjautuu norjalaisen koirakouluttajan ja etologin Turid Rugaasin havaintoihin. Hänen mukaansa koirat käyttävät näitä signaaleja sekä toisia koiria että ihmisiä kohtaan konfliktien välttämiseksi ja jännityksen lievittämiseksi. 

Vuonna 2016 julkaistussa tutkimuksessa (Mariti et al., University of Pisa) havaittiin, että koirat käyttävät rauhoittavia signaaleja erityisesti vuorovaikutuksessa toisten koirien kanssa. Tutkimuksessa havaittiin yli 2 000 rauhoittavaa signaalia, joista yleisimpiä olivat pään kääntäminen, kirsun nuolaiseminen, paikalleen jähmettyminen ja poiskääntyminen. Signaalien käyttö oli tilastollisesti yleisempää koirien ollessa vuorovaikutuksessa kuin silloin, kun ne eivät olleet kontaktissa. Koirat käyttävät hieman eri signaaleja ehkäisemään konfikteja, katkaisemaan jo syntyneitä konflikeja ja rauhoittaamaan tilannetta sen jälkeen. Yksilöiden etäisyys toisiinsa näyttäisi myös vaikuttavan siihen, mitä rauohoittavia signaaleja käytetään.  
Lisäksi havaittiin, että kun koira käytti rauhoittavaa signaalia aggressiivisen tilanteen jälkeen, toisen koiran aggressiivinen käytös väheni 79 % tapauksista. Tämä tukee käsitystä siitä, että rauhoittavat signaalit ovat tehokas osa koirien sosiaalista viestintää ja konfliktien ehkäisyä. (1)

Yhteenveto

Koirat ovat mestareita hienovaraisessa viestinnässä. Rauhoittavat signaalit eivät ole merkki epäonnistumisesta tai tottelemattomuudesta – ne ovat koiran tapa selvitä, säädellä ja viestiä. Kun opimme lukemaan näitä merkkejä, voimme vahvistaa luottamusta, tukea koiraa sen omassa tahdissa ja rakentaa turvallista yhteiseloa.
Rauhoittavat signaalit ovat välttämätön osa koirien kouluttamista. Koiran voi opettaa tarvittaessa käyttämään rauhoittavia signaaleja myös vihjeistä, jolloin voimme auttaa sitä viestimään sujuvammin ja säätelemään omaa tunnetilaa. 

Lähteet:
Rugaas, Turid 2006. Rauhoittavat signaalit. 
(1) Analysis of calming signals in domestic dogs, Chiara Mariti ym. 2016, Department of Veterinary Sciences, University of Pisa, Pisa, Italy & Department of Psychiatry and Legal Medicine, Autonomous University of Barcelona, Barcelona, Spain) – ResearchGate


kirj. eläintenkouluttaja AT, eläintenkouluttaja EAT-opiskelija, koiranomi, eläintenhoitaja Elisa Ekholm, 2025